Eatnemen gellievoete

(Foto: Asbjørn Børset)

Edtja eatnemem reeredh guktie sjædtoeh jïh kreekh mah leah iemie eatnamisnie, åadtjoeh jieledh. Edtjebe aaj dam jeereldihkie eatnemem jïh geologijem gorredidh.

Gaajhkesh dïedtem utnieh eatnemen gellievoeten åvteste

Gaajhkesåarhts goerpedahkh eatnamisnie maehtieh eatnemen gellievoetem håvhtadidh. Tjoerebe dan åvteste iktesth konsekvenside goerpedahkijste vuarjasjidh, goh stuerebe geajnoeh jallh orre gåetiedajvh.

Dah göökte vihkielommes laakh juktie eatnemen gellievoetem gorredidh leah eatnemegellievoetelaake jïh soejkesje- jïh bïgkemelaake. Eatnemegellievoetelaake åejvieladtjide stillie råajvarimmieh vuarjasjidh gosse eatneme lea håvhtadamme.

Fylhkenålma huksie ihke jielije dajvh, aarhth jïh eatnemevierhtieh gorresuvvieh, gaskem jeatjah gïehtjedidh tjïelth eatnemegellievoetelaakam jeakadieh jïh hoksedh daajroe byjresen bïjre våaroemasse bïejesåvva tjïelten sjæjsjalimmine.

Håvhtadihks aarhth jïh eatnemesåarhth

Medtie 2000 håvhtadihks aarhth Nöörjesne. Åejvieladtjh dahkoesoejkesjh darjoeh jïh råajvarimmiejgujmie nierhkieh juktie hoksedh  aarhth eah jaemieh, jïh dah aaj kreekeveahkide vååksjedieh. Fylhkenålmah dïedtem utnieh dan faageles våaromen åvteste gosse orre dahkoesoejkesjh håvhtadihks aarhtide dorjesuvvieh, jïh ihke råajvarimmide tjïrrehtidh gosse soejkesjh leah nænnoestamme. Muvhti veajkoej dle råajvarimmieh dorjesuvvieh dajveaajhterigujmie, tjïeltigujmie jïh siebriejgujmie ektine.

Gaajhkine tjïeltine dle goerehtellieh dejtie dajvide mah leah vihkielommes eatnemen gellievoetese. Nasjovnaale læstoeh dorjesuvvieh, mah rööpseslæstoeh gohtjesuvvieh, dej aarhtigujmie jïh eatnemesåarhtigujmie mah maehtieh nåhkelidh. Naaken dejstie håvhtadihks aarhtijste jïh eatnemesåarhtijste  leah nammoehtamme goh "prijoriteradamme aarhth" jallh "vaeljehke eatnemesåarhth" . Dah aktem sjïere vaarjelimmiem åadtjoeh eatnemen gellievoetelaakesne, jïh jïjtsh dahkoesoejkesjh daerpies råajvarimmiejgujmie åadtjoeh juktie hoksedh aarhth eah jaemieh.

Ammes aarhth

Ammes aarhth leah sjædtoeh, goebperh jïh åhtehtsh mah eah leah iemie mijjen eatnamisnie. Vielie fealadimmie, åesiestimmie jïh akte bïjvelåbpoe klijma leah naaken dejstie fåantojste mannasinie mijjieh orre aarhth Nöörjesne gaavnebe.

Vihkeles dah ammes aarhth eah mijjen ekosystemh leajmodh. Fylhkenålmah leah meatan barkosne ammes aarhti vööste gæmhpodh, gaskem jeatjah ammes sjædtoeh vaarjelimmiedajvijste nåhkehtidh, geerjehtimmiem heerredidh importeradamme akvarijeguelijste jeanojne jïh jaevrine, jïh gaerteneaajhteridie bieljelidh mah sjædtoeh dah bööremes byöroeh veeljedh. Fylhkenålman aaj laavenjassh juktie ammes aarhth goerehtalledh  jïh vååksjedidh

Vis mer